Polttoainetta on saatava tankata.Muuten ei pääse Idea Parkkiin, vaikka viimeisiään vetelevä lähikauppias onkin luvannut kyllä toimittaa tarpeelliset tarvikkeet ("kunhan nyt jaksat yhden päivän odottaa kun pääsen seuraavaan kerran tukkureissulle") kotiovelleni asti, ja siinä on pieni toimituslisä, mutta... "Tuleehan se halvemmaksi kuin, että lähdet ajelemaan autollasi pitkää matkaa". En minä jaksa odottaa, ja sitä paitsi "siellä voi olla kaikkea muutakin kivaa tarpeellista hankittavaa, ei tiedä, ans kattoo ny".
Kurvailen matkalla tunnetulle, polttoainekauppaa harjoittavan yrityksen pihaan ja ajan pumpulle. Vihreää "ekodiiseliä". Ympäristötietoisuuden hurmoksen aiheuttamassa humalassani tartun pistooliin kiinni ja kuuntelen kuinka vihreä elämän-nektari soljuu iloisesti paineistetun tubullaari-ilmiön vapauduttua, suoraan lullani korkealla sijaitsevaan vatsalaukkuun. "-Mmm... täytyy muistaa ostaa niitä reilunkaupan banaaneja, niin saavat viljelijät rahansa itse. Vai miten se nyt oli..." -tuumailen.
Kassalle mars, ja otan vielä mukaan myös iltapäivälehden, suklaapatukan ja lapsille jäätelöt. Harmin paikka, omistaja kertoo lopettavansa aseman. Talo jää kuulema tyhjilleen. Idea Parkin molemmat viereiset huoltoasemat vievät kaikki asiakkaat. Myyjä kertoi minulle jotain markkinointi maantiedosta. Ostosiirtymistä, kysynnän ja etäisyyden keskinäisestä suhteesta, vetovoimakeskuksen ja sen kuuden naapurikeskuksen teoreettisista vaikutus alueista. Vaikutus alueiden kehät ovat muuttuneet ja muodostaneet kuusikolmioverkon. "Jos nämä kehät olisivat vielä pyöreitä väliin jäisi alueita joita mikään keskus ei palvele ja silloin meillä pienilläkin yrittäjillä olisi mahdollisuutemme". Eeih... En minä ymmärtänyt sanaakaan. Harmittaa vaan kun ei enää pääse töiden jälkeen sinne kahville ja turisemaan mukavia. Se oli niin sopivasti työmatkan varrella.
Pakkaan kasseja autoon. Seitsemän kassia on kyllä aika paljon, hah, hah! No tulihan hankittua rouvalle uudet kynttilänjalat kun halvalla sai. Viime kertaiset kun ovat jääneet kaappiin kun ne eivät kelvanneet. "Nyt on. Näyttävät olevan Virolaisia, eikös näitäkin nyt voisi Suomessa valmistaa? Lähti se paikallinen metallipajakin siitä Könkäänkulmasta yrityssaneerausten myötä. 40 vuottahan se siinä oli... Mitä nuo lapsetkin taas parkuvat ja huutavat, aina sama juttu kun kaupassa käydään, vaikka on pallomeret ja kaikki." Starttaan lullani ja kaasuttelen pihalta. Kotiin tullessani pyyhkäisen Ollin Baarin ohi. Laittaa nykyään torppansa kiinni jo neljältä kun sorakuopan kuorma-auto liikenne työpäivän päätyttyä loppuu.
Iltapäivälehdestä saan lukea, että olen tankannut "ruokaa" tankkiini. Joo, joo, taas näitä iltapäivälehtien jorinoita. "Saakeli! Unohdin kynttilät noihin jalkoihin."
Ruoan hinta on noussut ja nousee yhä.Edellä olevan, naapuri kaupungissa työssä käyvän venekauppiaan seitsemän kassin ruoan sisältö on noussut hinnaltaan tuollaiset 26% (miinus kynttilänjalat) viimeisen puolentoistavuoden aikana. Voi vain kuvitella kuinka paljon se on noussut maissa, joissa ei ruoan jalostusaste ole niin korkea kuin meillä täällä. Meillä hinnoittelun rakenteen raaka-aineen osuus on matala. En uskalla edes ajatella niitä lukuja. Jotkut sikäläiset ajattelevat vain jumalan koettelevan heitä. Ja se jumala on pörssi-spekulaatio.
- Ruoan kysyntä on kasvanut kehitysmaissa. Esim. Intia, Kiina.
- Energia on kallistunut. Erityisesti öljy.
- Markkinaraha hakee tuottoja ruokamarkkinoilta.
- Kuivuus ja huonot sadot vaikuttavat. (Mistähän johtuu.)
- Etanolia käytetään biopolttoaineena. (Lue: ruoka.) [1]
Kun vesikriisi tästä vielä pahenee, onko vesikin silloin jo markkinaspekulaation kohde?
Ihmettelemme maailman menoa: 1973 oli öljykriisi, silloin laitoimme ikkunat kiinni. 2008 on ruokakriisi ja laihdutamme kuin huippumallit? Tuskinpa. Vaikka syytä olisikin, sillä ainakin omieni vuosirenkaiden sulatus kestää varmasti, ja vähintään yhtä kauan kuin ruokakriisikin... Hmm... HERRANJESTAS!!! NOUSEEKOHAN OLUEN HINTAKIN???
[1] Ajankohtainen Kakkonen 20.5.2008